Siinä, missä kuuset ovat aika yhtenäistä porukkaa, tasaisena humisevaa korpea, männyt ovat mitä suurimmassa määrin yksilöitä. Männyn, hongan, petäjän muotoon tiivistyy ankarien olojen ja satojen vuosien sinnittely ja sitkaisuus, pitkäveteisyys ja periksiantamattomuus. Mika Honkalinnan tunnelmoiva, paikoin lyyrinenkin teos Honka on kunnianosoitus mäntyjen monimuotoisuudelle, meren kallioluodolla kituuttavalle hongalle, tienlaidan mahtipetäjälle ja paahteisen rämeen männyntakulle.